Confessions of an economic hitman - short documentary (Finnish and Swedish subtitles)

Nov. 16, 2013 ECONOMIC ENSLAVEMENT - FOLLOW THE MONEY John Perkins “There are two ways to conquer and enslave a country. One is by the sword. The other is by debt.” ~John Adams, former U.S. President According to John Perkins, he began writing Confessions of an Economic Hit Man in the 1980s, but “threats or bribes always convinced [him] to stop.“ According to his book, John Perkins’ function was to convince the political and financial leadership of underdeveloped countries to accept enormous development loans from institutions like the World Bank and USAID. Saddled with debts they could not hope to pay, those countries were forced to acquiesce to political pressure from the United States on a variety of issues. John Perkins argues in his book that developing nations were effectively neutralized politically, had their wealth gaps driven wider and economies crippled in the long run. In this capacity John Perkins recounts his meetings with some prominent individuals, including Graham Greene and Omar Torrijos. Perkins describes the role of an EHM as follows: Economic Hit Man (EHMs) are highly paid professionals who cheat countries around the globe out of trillions of dollars. They funnel money from the World Bank, the U.S. Agency for International Development (USAID), and other foreign “aid“ organizations into the coffers of huge corporations and the pockets of a few wealthy families who control the planet’s natural resources. Their tools included fraudulent financial reports, rigged elections, payoffs, extortion, sex, and murder. They play a game as old as empire, but one that has taken on new and terrifying dimensions during this time of globalization. John Perkins charges that the proposed conditions for this debt forgiveness require countries to privatize their health, education, electric, water and other public services. Those countries would also have to discontinue subsidies and trade restrictions that support local business, but accept the continued subsidization of certain G8 businesses by the US and other G8 countries, and the erection of trade barriers on imports that threaten G8 industries. In the book, Perkins repeatedly denies the existence of a “conspiracy.“ Instead, John Perkins carefully discusses the role of corporatocracy. ------------------------------------------------------------------------- TALOUDELLINEN ORJUTUS – SEURAA RAHAA John Perkins “On kaksi tapaa valloittaa ja orjuuttaa maa. Yksi on miekalla. Toinen on velka.“ ~John Adams, entinen Yhdysvaltain presidentti John Perkinsin mukaan hän aloitti Confessions of an Economic Hit Manin kirjoittamisen 1980-luvulla, mutta “uhkaukset tai lahjukset saivat hänet aina vakuuttuneeksi lopettamaan“. Hänen kirjansa mukaan John Perkinsin tehtävänä oli saada alikehittyneiden maiden poliittinen ja taloudellinen johto ottamaan vastaan valtavia kehityslainoja sellaisilta instituutioilta kuin Maailmanpankki ja USAID. Nämä maat olivat velkoihinsa, joita he eivät voineet toivoa maksavansa, joutuivat suostumaan Yhdysvaltojen poliittiseen painostukseen useissa eri kysymyksissä. John Perkins väittää kirjassaan, että kehitysmaat neutralisoitiin tehokkaasti poliittisesti, niiden varallisuuskuilut kasvatettiin ja taloudet lamautettiin pitkällä aikavälillä. Tässä ominaisuudessa John Perkins kertoo tapaamisistaan joidenkin merkittävien henkilöiden, kuten Graham Greenen ja Omar Torrijosin, kanssa. Perkins kuvailee EHM:n roolia seuraavasti: Economic Hit Man (EHM:t) ovat korkeapalkkaisia ammattilaisia, jotka huijaavat maista ympäri maailmaa biljoonia dollareita. He ohjaavat rahaa Maailmanpankilta, Yhdysvaltain kansainväliseltä kehitysvirastolta (USAID) ja muista ulkomaisista “apujärjestöistä“ valtavien yritysten kassaan ja muutamien varakkaiden perheiden taskuihin, jotka hallitsevat planeetan luonnonvaroja. Heidän työkaluihinsa kuuluivat petolliset talousraportit, väärennetyt vaalit, palkkiot, kiristys, seksi ja murhat. He pelaavat peliä, joka on yhtä vanha kuin valtakunta, mutta joka on saanut uusia ja pelottavia ulottuvuuksia tänä globalisaation aikana. John Perkins väittää, että ehdotetut ehdot tälle velan anteeksisaamiselle vaativat maita yksityistämään terveydenhuolto-, koulutus-, sähkö-, vesi- ja muut julkiset palvelut. Näiden maiden olisi myös lopetettava paikallista liiketoimintaa tukevat tuet ja kaupan rajoitukset, mutta hyväksyttävä tiettyjen G8-yritysten jatkuva tuki USA:lta ja muilta G8-mailta sekä kaupan esteiden asettaminen tuonnille, jotka uhkaavat G8-teollisuutta. Perkins kiistää kirjassaan toistuvasti “salaliiton“ olemassaolon. Sen sijaan John Perkins keskustelee huolellisesti korporatokratian roolista.