Yölintu - Olit aarteenain

Sateinen puistotie mä en tiedä minne se vie mutta kuljen kuitenkin päättäväisin askelin mistä alkaisin satutin sua kuitenkin on kai turhaa selittää viereen jää Etkö ymmärrä mua kuinka tarvitsen sua Kaiken väärinpäin tein anteeks annoin itsellein Sä sait tarpeekses niin haavan tein sun unelmiin Yhtä pyydän nyt mä vaan et anteeksi saan - Kaiken sen mitä hain löysin vain rakkaaltain olin onnellinen muuta tahtois en helmen kauneimman sain täältä maailmastain susta luopuisi en olit aarteenain -