Track from “MORS FENNICO MORE eli kuolema suomalaiseen tapaan“ selfreleased cd.
“Väsynyt uskomaan, toivomaan
Tämän mitättömän elämän päätän
Suudelmaan viimeiseen
suudelmaan veitsenterään
Olin olemassa, en elossa
en tuntenut mitään
Vain epätoivoinen visio huomisesta
Katselen kaunista purppuravirtaa
Se piirtää epäsymmetrisiä kuvioita ympärilleni
Tunnen kuinka pulssini tasaantuu...
Lyönti lyönniltä, lopulta lakaten kokonaan
Nyt minun on hyvä olla
Olen kuin ennenkin vaan en olemassa“