Rajantakaiset kylämme, Värtsilä

Tällä kertaa tutustumme Pohjois-Karjalan alueella rajan taakse jääneen Värtsilän pitäjän historiaan. Pitäjän nimi siirtyi teollisuuslaitoksien myyntien kautta 1900-luvun alussa nykyiselle Värtsilä yhtymälle. Kunta perustettiin vuonna 1920 ja sen asukasluku kasvoi nopeaan tahtiin Värtsilän teollisuuslaitoksien kasvun myötä. Kunnan pinta-alasta kaksi kolmannesta jäi uuden rajan taakse Neuvostoliittoon vuosien 1940 ja 1944 Moskovan rauhansopimuksissa. Talvisodan jälkeen Värtsilän taajama piti jäädä rauhansopimusta solmittaessa Suomeen, mutta rajankäyntien aikana Neuvostoliitto häikäilemättömästi vaati ja sai Värtsilän itselleen. Olen käynyt useita kertoja Värtsilän kylässä, viimeksi kaksi kertaa kesällä 2019. Värtsilän vanha kirkonkylä on rajavyöhykkeellä, joten sinne tarvittiin aina rajavyöhykelupa, jonka sain joka kerta hakemuksesta. Kylässä oli vielä kesällä 2019 kymmeniä jatkosodan aikana rakennettuja taloja, aiemmin rakennetut talot venäläiset polttivat heinäkuussa 1941. Vanhan Värtsilän asutuksesta on tietoja jo 1400-luvulta lähtien. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 on merkintä, että Värtsilän vanhassa kylässä oli viisi taloa ja Värtsilän Uudessa kylässä myös viisi taloa. Seuraavina vuosikymmeninä Värtsilän asutus lisääntyi. Vuonna 1651 Tohmajärven pitäjä perustettiin ja Värtsilä oli yksi Tohmajärven pitäjän kylistä. Tohmajärven seurakunta perustettiin kahta vuotta myöhemmin ja tuolloin siihen kuuluivat Värtsilän lisäksi Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä. Värtsilä erosi Tohmajärvestä omaksi kunnaksi vuosien 1920–1921 vaihteessa. Värtsilään erotetulla alueella asui tuolloin 4 691 henkeä ja väkiluku kasvoi syksyyn 1938 mennessä jo 6 288 henkeen. Värtsilän kunnan pinta-ala oli 255 km2 ilman vesiä. Talvi- ja jatkosodan jälkeen pitäjästä jäi kolmasosa Suomen puolelle, pääosa kunnasta jäi Neuvostoliiton puolelle. Värtsilä jatkoi kuitenkin omana kuntana ja siihen liitettiin sotien jälkeen Tohmajärveen kuulunut Patsolan kylä. Vuonna 2005 Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen. Värtsilän naapurikuntia oli ennen talvisotaa Korpiselkä, Soanlahti, Pälkjärvi, Tohmajärvi ja Tuupovaara. Värtsilän kyliä olivat Värtsilän taajaman lisäksi Juvanjoki, Kakunvaara, Kaustajärvi, Kenraalinkylä ja Uusikylä. Värtsilän taajamassa oli 1938 rautatehtaan lisäksi kunnantoimisto, kunnalliskoti, lastenkoti, Apteekki, Sairaala, Kansallis-Osake-Pankki, Pohjoismaiden yhdyspankki, kaksi elokuvateatteria useita kahviloita, matkustajakoti, auto- ja polkupyöräkorjaamoja, useita kauppaliikkeitä, Työväen- ja pienviljelijäin Osuusliike, Posti ja suojeluskuntatalo joen varrella ja paljon asuintaloja. Lentokenttä oli Värtsilän taajamasta Soanlahteen johtavan maantien varressa. #Värtsilä #Korpiselkä #Tohmajärvi #Pälkjärvi #ruskeala #Soanlahti #Harlu #Tuupovaara #ilomantsi #Rajakarjala #talvisota #Jatkosota #karjalankannas #Rajavyöhyke # #